Toinen shelteillä todettu perinnöllinen silmäsairaus on PRA, progressiivinen retinaaliatrofia eli verkkokalvon etenevä surkastuminen. Tauti periytyy resessiivisesti joten virhegeeni on saatava molemmilta vanhemmilta. PRA on vakava, etenevä sairaus – se johtaa koiran sokeutumiseen. Sairaus vaikuttaa siis koiran jokapäiväiseen elämään, joten se tulee ottaa vakavasti jalostusyhdistelmiä suunniteltaessa, jotta geenin tuplaamisen saisi vältettyä. PRA:ta sairastavan koiran jälkeläisiä ei rekisteröidä.

Asia tulee ottaa vakavasti mukaan pennutussuunnitelmiin:

• Löytyykö emän suvusta tunnettua PRA-kantajaa?
• Löytyykö suunnitellun uroksen suvusta tunnettua PRA-kantajaa? Onko miten lähellä, uskallatko tuplata taudin kantajat vai et jne? 

Tarkastuta narttusi silmät ennen astutusta varmuuden vuoksi. Ja sama uroksen omistajan kannalta, onko uroksesi sukutaulussa tunnettu PRA-kantaja? Onko morsiantarjokkaan sukutaulussa tunnettua PRA-kantajaa? Onko uroksesi silmätarkastustulos alle vuoden vanha? ”Tunnettu PRA-kantaja” tarkoittaa koiraa, jolla on PRA-sairas jälkeläinen eli tämä koira on varmasti PRA-geenin kantaja.

PRA todetaan koiralla yleensä vasta vanhemmalla iällä, mutta viime aikoina löytyneet PRA-tapaukset sekä Ruotsissa että Suomessa ovat olleet kuitenkin nuoria koiria, jopa alle kaksivuotiaita. Tästä syystä olisi tärkeää että koirien silmät tutkittaisiin säännöllisesti PRA:n varalta, etenkin jalostuskoirien silmät mieluiten vuosittain.

PRA:n oireet alkavat tavallisimmin hämäräsokeutena (silmien verkkokalvoilla matalia valomääriä aistivat sauvasolut rappeutuvat ensin). Hämärässä koira saattaa olla huomattavan varovainen tai levoton, erityisesti vieraassa ympäristössä. Sairauden edetessä koiran näkökyky myös valossa heikentyy, koska kirkkaassa valossa toimivat tappisolut alkavat rappeutua. Lopulta koira sokeutuu kokonaan. PRA ei aiheuta koiralle kipuja, ja se saattaa sopeutua sokeuteen hyvinkin, jos se saa elää vanhassa, tutussa ympäristössä.

Shetlanninlammaskoirille on kehitetty kaksi PRA-geenitestiä, joiden avulla rodussa ilmenevää kahta PRA:n muotoa voidaan seuloa. Jotkin silmätarkastetut shetlanninlammaskoirat, jotka ovat saaneet PRA-diagnoosin, saavat kuitenkin geenitesteistä tuloksen terve. On siis selvää, että rodussamme on myös muita PRA:n muotoja, joita ei vielä voi geenitestata. Tutkimuksia PRA:n osalta tulee vielä jatkaa. Tällä hetkellä geenitestattavat muodot ovat CNGA1-PRA sekä BBS2-PRA. BBS2-PRA -geenimuoto aiheuttaa koiralle myös ylöspäin taipuneen kirsun, epätyypillisen, laineikkaan karvapeitteen ja hammasmuutoksia.

Shetlanninlammaskoirat ry:n suositus PRA-sairaan tai PRA epäilyttävän koiran omistajalle on tutkituttaa koiransa myös toisella eläinlääkärillä. Jos molempien lääkäreiden diagnoosi on PRA, kutsutaan koira harkinnan mukaan ERG-tutkimukseen ja siitä lähetetään verinäyte Norjan PRA-tutkimusryhmälle. Koska muutokset silmissä voivat edetä nopeasti, tulisi ERG-tutkimus tehdä pian diagnoosin varmistuttua. Mikäli koirallasi on todettu PRA, ota yhteyttä yhdistyksen jalostustoimikuntaan.

Retinopatia

Retinopatia on myös rodussamme tavattava verkkokalvon sairaus. Se muistuttaa kliinisesti paljon PRA:ta. PRA:n katsotaan olevan yksi retinopatian muoto, vaikka se ei kliinisesti tai geneettisesti olekaan täysin sama asia. Retinopatia johtaa koiran sokeutumiseen, eikä retinopatiaa sairastavaa koiraa suositella käytettävän jalostukseen. Retinopatia shetlanninlammaskoirilla on hyvin samankaltainen kliinisesti alkuvaiheen PRA:n kanssa, ja elektroretinogrammin (ERG) avulla voidaan huomata eroavaisuudet näiden kahden välillä.